Borrelioosi

Kerroinkin jo aikaisemmassa kirjoituksessani kuinka vuoden 2016 kesällä, tarkalleen ottaen 10. elokuuta, aamulla herättyäni huomasin oikeassa kyljessäni punkin. Se oli vielä pienen pieni ja arvelin sen päätyneen minuun koirastani joka nukkuu aina sänkyni vieressä.
Järjellä ajateltuna en uskonut saavani punkista borrelioosia sillä käsittääkseni hyvin harva punkki on  taudin kantaja, mutta kun nyppäsin punkin pihdeillä pois ihostani tunsin ettei kaikki ollut kunnossa.

Olen aina ollut kiinnostunut tieteistä sekä psykologiasta. Mielestäni on äärettömän kiehtovaa lukea uusia tieteen saavutuksia ja oivalluksia ja kuulla kuinka uusia muinaisia lajeja on löydetty tai kuinka aivoja kuvantamalla on saatu selville lisää siitä miten ihmismieli toimii. Siksi olin äärettömän skeptinen omia tuntemuksiani kohtaan. Hyvä on, punkin purema tulehtui ja kutisi ja vielä syyskuussakin tulehdus vain levisi. Kyllä, sain erikoisia paineen ja välillä kivun tuntemuksia kylkeeni jotka viikko viikolta tihenivät, levisivät ja pahenivat. Kuukausi punkin pureman jälkeen sain pahan hengitystieinfektion joka kesti 3 viikkoa ja heti perään sain kurkunpääntulehduksen. Nämä olivat ainoastaan sattumia ja omaa pelkoani siitä että olin saanut tartunnan. Näin ainakin uskottelin itselleni.

Äitini painostuksesta menin vastahakoisesti käymään lääkärillä, tietäen kuitenkin että antibiootteja en tähän tautiin suostuisi syömään. Näin jälkeenpäin muisteltuna minua lähinnä hymyilyttää lääkärin reaktiot: Verikokeita ei oteta, koska borrelioosi on niin vaikea todeta verestä ja niilläkin joilla arvot näkyvät positiivisena ei välttämättä tautia ole. Minulla oli edelleen laajentunut tulehdus pureman kohdalla, mutta minulla ei ole sitä kuuluisaa rinkulaa, joten tautia ei ole. Ja minulla ei todellakaan ole tautia koska en ole kuuroutunut (??). Siihen mennessä kuusi viikkoa kestäneet häräntappoflunssatkin olivat vain huonoa tuuria. :D
Näin, äidin mieli tyynnytetty, nyt pitäisi vaan kamppailla omien ajatusteni kanssa.

Kun kaksi kuukautta oli mennyt jatkuvissa hengitystieinfektioissa, oma kuntoni oli heikennyt niin että huonoina päivinä en olisi jaksanut nousta edes sohvalta ylös ja uni tuli väkisin vaikka seisoessa (näppärä yhdistelmä yksinhuoltajalle :D ). Ja kun kyljen kipukohtaukset jotka muistuttivat lähinnä hermokipua ja tulta kylkiluiden alla, sekä pureman tulehdus ja kutina olivat edelleen pahenemaan päin, päätin vihdoin kuunnella itseäni ja soittaa Markku Korgille. Mies on mielestäni shamaani tai parantaja, tosin en usko että hän itse sitä titteliä allekirjoittaisi. Markku kuuli hätäni ja pelkoni puhelimessa ja antoi ajan Saaralle, tulevalle luottohoitajalleni :)

Saaran käsittelyssä huomasin kehoni kipuvasteen olevan nollassa, mikä tarkoittaa että olin niin huonossa kunnossa ettei kehoni jaksanut vastata enää edes ulkopuolelta tulevaan kipuun. Ensimmäisen hoidon jälkeen huokaisin kuitenkin helpotuksesta sillä tiesin että olin löytänyt avun jonka kanssa kehoni resonoi. Siitä alkoi toipumiseni ja loppukeväästä ´17 puremakohdan tulehdus ja kutina vihdoin hävisivät, kyljen kipukohtaukset lakkasivat ja fysiikkani alkoi palata. Kiitos Saaran ammattitaidon (kirjoitan Saarasta ja hoidoista myöhemmin lisää) sekä homeopaattisten valmisteiden. 🙏

Ja nyt heille jotka sanovat että entäs jos borrelioosini onkin vain mennyt remissioon eikä kokonaan poistunut elimistöstäni, eikö kannattaisi kuitenkin syödä tautiin tarkoitettu antibioottikuuri?
Se miten itse olen asiaa tutkinut on, että parhaimmillaankin nykyiset antibiootit ajavat vain borrelioosin syvemmälle kehoon jolloin oireet saattavat joko hävitä hetkeksi/vuosiksi tai oireet vaihtuvat pahempiin, jolloin on taas astetta vaikeampi saada tautiin hoitoa. Samalla antibiootit tuhoavat kokonaan oman immuniteettisi vuosiksi jolloin kehollasi on vielä huonompi mahdollisuus taistella uudelleen alkavia oireita vastaan. Tämä, jos siis kyseinen lääkäri edes tunnustaa borrelioosin olevan muutakin kuin luulosairaus. Joten ei kiitos. Vaikka tautini olisi "ainoastaan" remissiossa, tiedän mitkä oireet ovat ja tiedän mistä saan heti apua ilman että riskeeraan koko muunkin terveyteni ja nautin sillä välin huoletta kaikista niistä tulevista vuosista jotka saan elää terveenä  :)

Joten vaikka tänä syksynä olenkin ollut täysin henkisesti ja fyysisesti uupunut olen kuitenkin koko ajan tiedostanut ettei syy ole enää borrelioosissa. Nyt on kyse paljon syvemmistä henkisistä asioista ja niiden käsittelystä. Niissäkin olen jo päässyt hurjan pitkälle.

Elämä on aika mahtavaa kun löytää itselleen oikeat työkalut oman henkisen ja fyysisen terveyden vaalimiseen! 💝

.pilvi






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilaisten hoitojen suosituksia

Rosen-terapia